Rakas lukija!

Tänään vihdoin pääsin sen tylsän homman alkuun. Minun on näet kirjoitettava noin kymppisensivuinen seminaarityö joka käsittelisi yhtä hyvin tärkeää ja tunnettua suomalaista. Se on vähän vaikia homma joten ei vissiin ole mitään yllätys etten ole hirviän innoissani... Ja senkin takia olen nyt täällä Sinulle kirjoittamassa enkä kirjoita sitä mitä pitäisi!

Mutta kuiteskin. Minulla on jo kansisivu (heh, onkohan sekin mukaanluettu niihin kymmeniin sivuihin!?) ja kolkyt riviä tekstiä! Joo joo, tierän itsekin hyvin ettei se ole liikaa. Mutta eiköhän se ole parempi kuin ei mitään! Ja kuten olen jo sanonu, kirjoitan nyt mieluummin Sinulle koska en jaksa sepitellä sitä toista juttua. Aattele – olen kirjoittanut sitä jo kolme tuntia ja siitä syntyi vasta kolkyt riviä..! Se varmaan imisi kaiken voiman paremmistakin kirjoittajista kuin minä.

Tällaista tässä siis. Mutta nyt kai pitäisi palata seminaarityön pariin.. Oletan kuiteskin, että kirjoitan Sinulle taas pian. Se kun on paljon hauskempi ku joku seminaarityö!

Hyvää jatkoa teitkin mitä tahansa,

Sinun

kyra.sisko