Rakas lukija!
No niin, kolme päivää jälkeen ja kroppa voi taas kohtuullisen hyvin. Kesti vain päivän ennen kuin se palasi entiseen kuntoon – aika hyvä saldo. Odotan jo seuraavaa viikonloppua, toivon että pääsen taivaalle heti uudestaan. Saa nähdä salliiko sää, tänä viikkona kelit tähän asti aivan surkeita. Ja tietenkin taas ajattelen miten paljon koko tämä harrastus maksaa. Mutta arvaa mitä rakas lukija, se on pirun kallista muttei se minua paljoa hetkauta. Hyppään niin kauan (tai niin paljon) kuin rahat riittävät. Eikä ne luultavasti riitä kauan!d:-) Olen näet tehnyt päätöksen että vihdoin hankin itselleni oman korkeusmittarin. Tähän asti sain aina lainatuksi, mutta olisi mukavaa jos varusteet olisi ihan ikiomia.
Suurin syy päätöksen tekemiseen oli kuiteskin se, että mittarit, joita saan lainata kerholta, ovat minun kädelle liian isoja. Niin että aina pelkään että vapaassa hukkaan löysällä roikkuvan mittarin. Tai että käy niin kuin jo kerran, kun sidoin mittarin ranteelleni, koska sitä ei voinut laittaa kämmenselän päälle kun se oli liian iso mun pienelle kädelle, mutta ranteellekin se oli liian leveä – sen voi laittaa niin että se olisi hyvin puristettuna mutta näin käteen ei tulisi yhtään vertä, joten laitoin sen vähän löysemmälle ja se vapaassa tietenkin kääntyi niin etten nähnyt yhtään mitään. Jouduin vapaassa puuhaamaan mittarin kanssa enkä haluaisi koeta sitä uudestaan joten ois kiva jos olisi mittari joka sopisi minulle täydellisesti.
Nyt siis tulee se mukava osa jolloin etsin sopivaa mallia, vertaan hintoja jne. Olisi tietenkin mainiota jos onnistuisin saada mittarin halvalla esmes jenkeiltä kun se dollari on nyt niin surkeana. Katsotaan!
Nyt taas töihin,
T. kyra.sisko
