No niin, jos saataisiin tolkkua tähän silmäleikkausjuttuun. Elikkä asia on niin, että olin jo elokuun alussa varannut ajan juuri minun ongelmaani erikoistuneelle lääkärille. Piti käydä ns. sisääntulotarkastuksessa, joka kestää n. 3,5 tuntia ja tehdään kaiken maailman mittaukset, jotta saadaan tarkkaa tietoa silmien tilasta ja kunnosta ja voidaan näitten perusteella päättää leikataanko ja miten leikataan.
Sitten mulle soitettiin että se "minun" lääkäri ei olekaan paikalla sinä päivänä jolloin mulla oli ajanvaraus hänelle, ja että lähin vapaa aika olisi 2.10. Selitin vastaanottoneidille, että minulla on hiukan kiire sen leikkauksen kanssa, koska istun täällä kuin hiiri loukussa vain sen takia ja tarvitsen palata kotiin mahdollisimman pian. Neitonen soitti kohta uudestaan, että oli sopinut mulle vastaanoton toisen lääkärin luona. Hyvä on - tarkastuksen päivä oli eilen, mutta hän on erikoistunut eri ongelmiin ja olin ollut jokseenkin varma että joudun käymään läpi kaikki mielettömät tarkastukset ja mittaukset (ja kuka on kokenut vastaavaa, tietää ettei se ole yhtään mitään kivaa eikä mukavaa), ja kun vihdnoinkin pääsen itse lääkärin puheille, saan kuulla ettei hän osaakaan sanoa mun ongelmasta mitään ja että minun pitää sittenkin käydä sen "omani" luona.
Olin oikeassa, uusi vastaanotto on ensi keskiviikkona (eli 3.10., se on vielä päivä myöhemmin kuin se alkuperäinen tarjous). Tällä kertaa tarkastus (jonka olen siis käynyt läpi jo muutaman kerran aiemminkin, mutta tottakai ne haluaa aina tehdä mittaukset uudestaan sen varalta että olisi tapahtunut muutoksia) oli vähemmän kivulias ja epämukava kuin yleensä, olen siitä kiitollinen. Silti se kesti ennätykselliset viisi (!) tuntia! Onneksi se lääkäri oli todella kiltti ja ymmärtäväinen ja muukin henkilökunta mukavampi kuin ennen, kai ne tosissaan yritti tehdä siitä toimituksesta mahdollisimman siedettävää kaikesta epämukavuudesta huolimatta (ja pare oliskin ottaen huomioon paljonko olen siitä hyvstä maksanut!). Hyvä uutinen on, että tuon lääkärin mukaan nykyään pitäisi pystyä korjaamaan se mun ongelma laserilla (tähän asti se ei ollut mahdollista ja olin jo varma että joudun ottamaan keinotekoisen linssin). Viimeinen päätös on kuitenkin sen "mun" spesialistin, joka yksin osaa sanoa mikä hoito on minulle sopivin. Toinen huojentava juttu on ettei tarvii sitten enää tehdä niitä mittauksia, eli käyn vain sen lääkärin luona puheilla; myöskin tämä eilinen lääkäri halusi olla läsnä, jotta ne voivat keskustella minun tapauksesta ja yhdessä päättää mitä tehdään. Tuohan lisää luottamusta, kun näkee että lääkäri ottaa sinun tapausta tosissaan ja haluaa osallistua päätöksentekoon. En sitten tiedä kumpi niistä loppujen lopuksi leikkaa (jos ylipäätään leikataan).
Nyt siis reilu viikko odottelua. Se eniten turhauttaa, että joudun aina pitkiä aikoja istumaan ja odottamaan voimatta itse vaikuttaa asioitten kulkuun. Puhumattakaan siitä että on kova ikävä kotiin ja muutenkin kovasti haluttais päästä taas elämään omaa elämää.
Peukut siis pystyssä, tulen tarvitsemaan joka ikisen!