<!-- /* Font Definitions */ @font-face {font-family:"Monotype Corsiva"; panose-1:3 1 1 1 1 2 1 1 1 1; mso-font-charset:238; mso-generic-font-family:script; mso-font-pitch:variable; mso-font-signature:647 0 0 0 159 0;} /* Style Definitions */ p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal {mso-style-parent:""; margin:0cm; margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:12.0pt; font-family:"Times New Roman"; mso-fareast-font-family:"Times New Roman";} @page Section1 {size:595.3pt 841.9pt; margin:70.85pt 70.85pt 70.85pt 70.85pt; mso-header-margin:35.4pt; mso-footer-margin:35.4pt; mso-paper-source:0;} div.Section1 {page:Section1;} -->

Rakas lukija!

Olen iloinen. Ensimmäinen kirjani on ilmestynyt! Tai siis – minä en kirjoittanut sitä, minä vain käänsin sen. ”Vain”. Hih. Silti kirjasta ajattelen vähän niin kuin omana, ja miksikäs ei kun olen niin onnellinen että vihdoin onnistui. Kun en näet viimeiseen saakka osannut uskoa että se onnistuisi. Sitä paitsi – eihän se romaani ilmestyisi jos kukaan ei olisi kääntänyt sitä. Mutta koska joku käänsi sen, romaani ilmestyi. Ja se joku olen minä! Nyt siis muutkin voivat lukea sen. Ja se on lukemisen arvoinen, toden totta! Hih. Pakko tunnustaa että tällä hetkellä kieriskelen ja pyöriskelen omahyväisessä ”vähän-olen-hyvä” -tyytyväisyydessä. Suo minulle sitä, rakas lukija, tämän kerran.

Nyt tuntuu taas kiinnostavammalta syventyä uuteen käännökseen, jossa olen nyt edistynyt kolmanteen vaiheeseen. Se tarkoittaa sitä, että käännös hitaasti, mutta (toivottavasti) varmasti lähestyy loppua. Toivottavasti siitä tulee hyvä! Mitä tähän jo ilmestyneeseen kirjaan tulee, minua vieläkin vallitsee epätodellisuuden tunne – se uutinen valmiista kirjasta tuli kotoa eli kaukaa enkä vielä nähnyt kirjaa omin silmin, saati sitten pitänyt sitä käsissäni... Joten lopullisesti kai uskon vasta sitten, kun näen sen jossain kirjakaupan hyllyllä.

Rakas lukija, varmasti huomaat, että tämä on minulle tosi tärkeä juttu. Se vaan on niin ihana tunne – kun jotain, jota olemme tosi kauan toivoneet ja minkä edestä olemme tehneet niin paljon työtä, vihdoinkin onnistuu! Toivoisin että jokaikinen ihminen saisi tuntea sen, edes kerran... Mutta, nyt takaisin hommiin!

Terveisin

kyra.sisko