Tekisi mieli vain luovuttaa, pakata kimpsuni ja kampsuni ja lähteä kotiin. Miksi mitään, mitä oikeasti toivon, ei koskaan onnistu!? Tai no - tämä taitaa olla ainoa asia jota ikinä olen OIKEASTI toivonut, eikä se taida onnistua koskaan. Siis tämä saamarin silmäleikkaus. Olen odottanut sitä ainakin kymmenen vuotta, säästänyt siihen kun hullu, kahdesti "tuhlannut" jo säästetyt leikkausrahat (=käyttänyt niitä elämiseen kun oli pahin hätä ja rahapula), säästänyt ne takaisin, käynyt monessa pitkävetisessä, kiusallisessa, epämukavassa ja välillä suorastaan kivuliaassakin tarkastuksessa, monta kertaa joutunut lykkäämään koko homman ja nyt halusin saada sen VIHDOINKIN tapahtumaan. Mutta näyttää ettei TAASKAAN onnistu.
Kyseessä ei siis ole "tavallinen" laseri, sehän olis pikkuhomma. "Minun juttuni" on vähäsen monimutkaisempi ja noin kahdeksan (!) kertaa kalliimpi. Vitut... en mä jaksa edes kirjoittaa tätä.