Kävin eilen vikassa tarkastuksessa ja SAIN LEIKKAUSAJAN! Mahtavaa kuin mikä. Vähän ylihyviä uutisia kyllä tullut, vaikeaa uskoa että se on totta. Eli: leikataan, leikataan laserilla, ja leikataan niin että pääsen kotiin suunnitelmien mukaan! Siis JOS leikkaus menee hyvin eikä ole sen jälkeen mitään odottamattomia ongelmia. Ainoa sanotaan nyt lievä komplikaatio on, että meikällä todettiin semivakava ongelma kyynelten kanssa (miksihän tuota sanotaankaan suomeksi?), se siis tarkoittaa että kyyneliä tai sitä mikä yleensäkin ylläpitää silmässä kosteutta mulla tulee liian vähän, joten silmä on lähes jatkuvasti kuiva. Olenhan mä tuota tiennyt ja silmätippoja käyttänyt, mutta koska mulla on ilmeisesti ollut tämä ongelma aina, niin ei koskaan tullut mieleen ettei se ole normaalia ja että voisin hakea siihen jotakin apua (= todennäköisesti niitä samoja silmätippoja, joita sain viime viikolla).
Tuon ongelman takia minulle tehdään ensi perjantaina toimenpide, jolla tukitaan kyynelkanavat, joten se kosteusfilmi joka muodostuu silmän päälle ei pääse valumaan pois. Tuo on pakko tehdä viikko ennen leikkausta, jotta silmä pysyisi kosteana ja paranisi sitten leikkauksen jälkeen paremmin ja nopeammin.
Olen tosi iloinen, laser on tietysti paljon parempi vaihtoehto kuin keinotekoinen linssi, sitä paitsi se on huomattavasti halvempi. (Siitä hyvästä kävinkin tänään vaateostoksilla, mutten löytänytkään yhtään mitään..)
Nyt pitää vain jotenkin selvitä odotuksesta. Aloitin siis tänään lähtölaskennan ja tasan 14 päivää on. Pitäisi jaksaa kesittyä työhön, jotta aika kuluisi nopeammin, ja onhan mulla tuo vironkieli jota olen kovasti aikonut opiskella mutten kyllä kauhean ahkerasti aloittanut.. vielä. Noh - tänään ei työstä tullut mitään (kävinhän ostoksilla ja sitten laitoin hyvää ruokaa, ja nyt tosin olisi aikaa mutta kukapa sitä nyt enää viitsisi), sain vissiin tasan yhden sivun verran käännettyä.. Mutta huomenna alkaa taas ankara työskentely!
Ja palasin nyt tuohon tarkkaan normipäivä-karkkipäivä jakoon, tarkoitus olisi nyt lokakuun alusta taas pitää tunnollisesti siitä kiinni ettei viikolla mässäillä. Kun koko syyskuun oli syöty miten sattui ja sen kyllä huomaa.. Liikuntaa on paljon vähemmän, kun en ole töissä, ja vaikka käynkin juoksulenkillä arkipäivisin, niin eihän yksi lenkki päivää pelasta jos muuten istuu 14 tuntia perseellään. Noh - eilen ostin kaksi suklaalevyä, kun oli hyviä suklaita tarjouksessa, niin katsotaan miten ankarasti ne kiusaa, vielä en niitä avannut. Jos lauantaihin asti maltan!
Ja kohta voi yliviivata eka päivä laskennasta ja ollaan yhtä päivää lähempänä dream come true:hun. Jess!