Tuossa pari päivää sitten vihjasin että palkitsin itseäni shoppailemalla enkä sitten muistanut siitä avautua, joten korjaan nyt tämän asian: silloin tiistaina siis kävin suosikkikaupassani ostamassa tekniset alusvaatteet. Seuraavana päivänä ihan sattumalta tuli k.o. kaupasta tekstari (olen ilmeisesti niitten kanta-asiakas), että "tälla tekstarilla sunnuntaihin asti 25% alennusta kaikista tuotteista". Noh - sehän on selvä että piti sitten käydä hakemassa vielä toinen alusvaatesetti ynnä pari muuta urheiluasustetta. Kyllä sinne kaupaan pari kolme sataa jäi.
     Ja tänään siis kävin ekan kerran lenkillä uudet alusvaatteet päällä. Mittari näytti -1 kun lähdin, päälläni oli siis pitkä alusvaatesetti, pitkähihainen juoksupaita, tavalliset jumppahousut (ei elastiset juoksuhousut eikä mitään muutakaan hienoa), huppari ja päässä huivi plus normihansikkaat. Kuvailen vaatetustani näin tarkasti ihan itseäni varten, se auttaa järjestämään ajatuksia siitä minkälainen vaatetus sopii minkälaiseen keliin - koska ei ole aiempaa kokemusta, pitää vähän kokeilla mikä toimii. Oli ihan huippua! Noi alusvaatteet on todella hyviä, laadukkaita ja tuntuu tosi mukavalta iholla. Kylmää ei ollut yhtään, pitää vain miettiä onko tuollaisessa vaatetuksessa sitten tarpeeksi tuulisuojaa. Mutta huomasi selvästi etten käynyt lenkillä reilut kaksi viikkoa! Olin kuolla jo matkan puolivälissä.
     Karkotuksessa lihoin reilut kaksi kiloa (tänä aamuna koitti totuuden hetki puolentoista vaakattoman kuukauden jälkeen), joten nyt pitäisi alkaa taas pitää armotonta kuria. Toivottavasti sää pysyy lauhana mahdollisimman pitkään, luulenpa ettei enää liioin huvita juoksulenkit jos lämpötila laskee miinus kympin alle... vaikka olis kuinka hienot alusvaatteet! Ja aion myöskin aloittaa kahvakuulailua, jos sille nyt riittää aikaa, toivottavasti riittää. Ja sitten kuukauden päästä pitäisi olla jo mahdollista (=sallittua) uida, sitäkin odotan kovasti. Haluaisin nyt tosissani alkaa uintiharrastuksen, kun vihdonkin pääsee uimaan niin paljon kuin lystää eikä tarvii miettiä piilareita. Tämä siis jos rahatilanne sallii, ei ne uimahallit ilmaisia ole. Kovasti olisi taas kaikkea mielessä!
     Joo ja muuten (nyt tulee hyvin henkilökohtainen avautuminen): oli aivan TAIVAALLISTA palata kotiin! Mulla on todella ihana mies, joka tuli mua vastaan kentälle myöhäisestä kellonajasta huolimatta ja joka oli siivonnut ja kuurannut ja järjestellyt asuntoa ihan vain minua varten ja joka sanoi ääneen että on ollut ikävä ja on kiva että oon takaisin vaikka onkin suomalainen. Kai sen saa tänne kirjoittaa vaikkei hän tätä blogia lue (ja totta hitossa saa, täähän on MUN vuodatuspussi!). Olen kaikista huolista huolimatta hyvin hyvin onnekas ja onnellinen ihmisyksilö!