No, ei ole ihan osuva tuo otsikko, kun en enää ole karkkilakossa vaan pidän karkkipäiviä, mutta kuitenkin. Ulkona on niin ankeeta - ja niin on täällä sisälläkin - että päätin ensin tulla tänne vähän avautumaan, ennenkuin kerään sisua ja ryhdyn hommiin.
     Kylläpäs jäi taas harmittamaan kun ei mennyt karkkien syönti ihan putkeen viikonloppuna! Lauantaina, so. virallisena karkkipäivänä, tuli syötyä pelkästään ja ainoastaan (tähän en kuitenkaan laske kolme hillitöntä piirakkapalaa - kyllä, sitä samaa piirakkaa jonka isoveli toi viikko sitten ja jota oli VIELÄKIN jäljellä, vaikka söin sitä tunnollisesti joka päivä) yksi suklaapala, ja sekin vain siksi kun halusin maistaa ihme tummasuklaa kirsikkakastike-chilli-täyte yhdistelmää.
     Noh - eilen käytiin isoveljeni kanssa kaupungissa vähän shoppailemassa ja paluumatkalla siinä iltayseiskan maissa päätin, että pidän sittenkin sen karkkipäivän jota ei tullut pidettyä lauantaina. Pistäytettiin siis ostarilla, jossa sijaitsee Lindt-suklaan erikoispuoti. Ostin sieltä ihanan uutuuden (se on tää Lindor-pallo valkoisena sitruuna- ja limetäytteenä), ja sitten hain vielä ruokakaupasta sipsejä. Niitä heti kaksi pussia, kun oletin että jaan niitä isoveljen kanssa.
     Isoveli kuitenkin osoittautui edesvastuuttomaksi roistoksi eikä suostunut syömään tarjoamiani sipsejä. Ja minä onneton en pystynyt syömään sitä helkutin pussia yksin! Siis se oli (paikallisissa olosuhteissa tavallinen) 77 gramman pussi, enkä minä pystynyt syömään sitä loppuun. Puhumattakaan nyt siitä toisesta pussista. Entä miten hienon suklaan on käynyt..? Laskin kaksi ja kaksi yhteen ja tuloksena oli että joudun viemään suklaat koti-Suomeen, ellen tuhoa niitä heti, koska kotiinpaluu on perjantaina ja seuraava karkkipäivä luonnollisesti vasta lauantaina. Tuo ei kuitenkaan ollut ihan suunnitelmien mukaista, joten vedin vielä illalla klo yhdentoista maissa väkisin kolme suklaapalloa enkä enempää jaksanut. Yöllä sitten heräsin muutamaankin otteeseen siihen, kun mahassani velloi ja myllersi aurajuustosipsi-valkosuklaalimesitruunamössö. Herkullista!
     Ja tulos..? Pahin mahdollinen: pöytälaatikossa yksi vajaa ja yksi avaamaton sipsipussi ynnä avattu suklaapallopaketti, joista yhtäkaan en aio raahata Suomeen. Vääjäämätön seuraus tässä taitaa olla se, että pidän tänään ylimääräisen karkki- ja sipsipäivän. On toki pieni mahdollisuus, että löydän jostakin tarpeeksi itsekuria että lahjoitan herkut pois, tai edes jaan niitä jonkun kanssa, mutta siitä en ole yhtään varma!
     Ja sitten vielä pieni avautuminen shoppailutuskasta: rakastuin eilen ensisilmäyksellä ihanaan rannekelloon, joka oli törkeen kallis ja AIVAN MIELETTÖMÄN VASTUSTAMATTOMAN PARAS! (Tähän välliin haluan painottaa että vihaan sitä kun käytetään isoja kirjaimia ja paljon huutomerkkejä... siitä näkyy miten ihana tuo kello mun mielestä oikeasti oli!) En ostanut sitä loppujen lopuksi vain sen takia, että se oli minun ranteelle vähän liian iso mikä ei välttämättä näyttänyt kauhean hyvältä. Mutta harmittaa kyllä VALTAVASTI, koska rakastan sitä kelloa intohimoisesti varaan elämäni loppuun saakka. Voi, miksi minulla ei ole paksumpi ranne?! Tai miksi siitä kellosta ei ole olemassa pienempi versio!? Ja jotta arvoisa lukija saa vähän ideaa meikäläisen muotimausta, tässä kyseinen rannekello on!