Jahas, oisko nyt sitten sen luvatun päivityksen paikka? Ilmeisesti leikkaus meni sikäli hyvin, että kykenen kirjoittamaan, haha. Olen nyt kuitenkin suht vahvasti likinäköinen, joten koneella kirjoittaminen käy lievästi haasteelliseksi. Pahoittelen siis mahdollista tavallista suurempaa virheitten tiheyttä!
Ensinnäkin kiitos Possumunkille tsemppauksesta!:) Tarvitsin kyllä joka ikisen. Enpä viitsi tänne ihan sitä leikkauksen kulkua kuvata, jospa täällä vaikka vierailis joku joka kanssa aikoo silmäleikkaukseen. No ei... Siis olihan se aika kamalaa, mutta pikemminkin henkisesti kuin fyysisesti. Ennen leikkaussalille menoa sain (saatiin kaikki) diapamin tapaista rauhoittavaa lääkettä, se olikin varmaan tarpeen. Ja sitten salilla sain syliin semmosen mielettömän ison pehmokoiran :) sekin oli todellakin tarpeen. Sitä sitten siellä silittelin ja puristelin, kun mun vasenta silmää runneltiin ja pahoinpideltiin noin 100 kertaa pahemmin kuin edellistä eli oikeaa silmää jota leikattiin ekana. Epäilen että tämän kovakouraisen käsittelyn seurauksena (sen syytä en tunne) mun vasen silmä onkin nyt huonommassa kunnossa.
Kuten jo mainitsin, olen nyt siis likinäköinen mikä on jännä, koska en (ilmeisesti) ole koskaan ennen ollut likinäköinen, jotenka saan nyt ihka uusia elämyksiä tämän tilanteen myötä. Tosin tämä oli odotettavissa ja minua varoitettiinkin että kun poistetaan isot "plussa-vahvuudet", niin se näkö automaattisesti hyppää miinuksen puolelle. Sen pitäisi parantua itsestään nollille ajan myötä, katsotaan vaan miten kauan "ajan myötä" kestää. Vasemman silmän näkö vain on epätarkka, tai siis niin on oikeankin tietysti, mutta jos oikealla silmällä katson tarpeeksi läheltä niin näen sitten ihan tarkasti (eli pystyn esim. nyppimään kulmakarvoja), kun taas vasemman silmän näkö ei ole tarkka missään kohdin.
Kävin eilen siinä leikkauksen jälkeisessä tarkastuksessa ja kyselin lääkäriltä tästä vasemman silmän tilasta, mutta hän sanoi että sellainen on ihan mahdollinen jollei jopa tavallinen, joten toivon että niin onkin. Vaikka piti olla vain yksi tarkastus leikkauksen jälkeen, niin lääkäri haluaa nähdä mut vielä ens keskiviikkona, ehkä siks ku tietää että lähden sit perjantaina ulkomaille, niin että oltais varmoja että kaikki on suht kohdillaan.
Silmiin sattuu vähän - ensimmäiset tunnit leikkauksen jälkeen oli yhtä tuskaa, mutta jo illemmalla kipu heltyi. Laitan kaksia eri tippoja ja jännitän satutanko silmiäni jotenkin. Nimittäin sarveiskalvoon ensin leikataan sellainen "tasku", jonka "läppä" nostetaan pois tieltä ja leikataan laserilla sen alta. Sit se laitetaan takas paikoilleen ja se kasvaa taas kiinni. Mutta se tietysti kestää ja silmä on tässä tilassa tosi loukkaantumisherkkä, voi käydä niin että jos vaikka hieräisee silmiä niin se "läppä" siirtyy paikoiltaan tai siihen tulee poimuja, koska se on vain löysästi paikalla, ja sitten se kasvaa kiinni huonosti ja haittaa sitten tietysti näköä. Siksi pelottaa nyt jokainen silmän räpäyskin.
Pitää siis vain olla todella varovainen ja toivoa, että silmät paranee kunnolla. Meen kohta palkitsemaan itseäni shoppailemalla (taas), kävi näet hassu - tai ehkä lievästi ärsyttävä - yhteensattuma, jonka takia pitää lähteä uudestaan kauppaan. Mutta siitä kerron vaikka huomenna!:)
Mutta hei - on se mahtavaa kun ei tarvii käyttää piilareita! Jeej!
Ensinnäkin kiitos Possumunkille tsemppauksesta!:) Tarvitsin kyllä joka ikisen. Enpä viitsi tänne ihan sitä leikkauksen kulkua kuvata, jospa täällä vaikka vierailis joku joka kanssa aikoo silmäleikkaukseen. No ei... Siis olihan se aika kamalaa, mutta pikemminkin henkisesti kuin fyysisesti. Ennen leikkaussalille menoa sain (saatiin kaikki) diapamin tapaista rauhoittavaa lääkettä, se olikin varmaan tarpeen. Ja sitten salilla sain syliin semmosen mielettömän ison pehmokoiran :) sekin oli todellakin tarpeen. Sitä sitten siellä silittelin ja puristelin, kun mun vasenta silmää runneltiin ja pahoinpideltiin noin 100 kertaa pahemmin kuin edellistä eli oikeaa silmää jota leikattiin ekana. Epäilen että tämän kovakouraisen käsittelyn seurauksena (sen syytä en tunne) mun vasen silmä onkin nyt huonommassa kunnossa.
Kuten jo mainitsin, olen nyt siis likinäköinen mikä on jännä, koska en (ilmeisesti) ole koskaan ennen ollut likinäköinen, jotenka saan nyt ihka uusia elämyksiä tämän tilanteen myötä. Tosin tämä oli odotettavissa ja minua varoitettiinkin että kun poistetaan isot "plussa-vahvuudet", niin se näkö automaattisesti hyppää miinuksen puolelle. Sen pitäisi parantua itsestään nollille ajan myötä, katsotaan vaan miten kauan "ajan myötä" kestää. Vasemman silmän näkö vain on epätarkka, tai siis niin on oikeankin tietysti, mutta jos oikealla silmällä katson tarpeeksi läheltä niin näen sitten ihan tarkasti (eli pystyn esim. nyppimään kulmakarvoja), kun taas vasemman silmän näkö ei ole tarkka missään kohdin.
Kävin eilen siinä leikkauksen jälkeisessä tarkastuksessa ja kyselin lääkäriltä tästä vasemman silmän tilasta, mutta hän sanoi että sellainen on ihan mahdollinen jollei jopa tavallinen, joten toivon että niin onkin. Vaikka piti olla vain yksi tarkastus leikkauksen jälkeen, niin lääkäri haluaa nähdä mut vielä ens keskiviikkona, ehkä siks ku tietää että lähden sit perjantaina ulkomaille, niin että oltais varmoja että kaikki on suht kohdillaan.
Silmiin sattuu vähän - ensimmäiset tunnit leikkauksen jälkeen oli yhtä tuskaa, mutta jo illemmalla kipu heltyi. Laitan kaksia eri tippoja ja jännitän satutanko silmiäni jotenkin. Nimittäin sarveiskalvoon ensin leikataan sellainen "tasku", jonka "läppä" nostetaan pois tieltä ja leikataan laserilla sen alta. Sit se laitetaan takas paikoilleen ja se kasvaa taas kiinni. Mutta se tietysti kestää ja silmä on tässä tilassa tosi loukkaantumisherkkä, voi käydä niin että jos vaikka hieräisee silmiä niin se "läppä" siirtyy paikoiltaan tai siihen tulee poimuja, koska se on vain löysästi paikalla, ja sitten se kasvaa kiinni huonosti ja haittaa sitten tietysti näköä. Siksi pelottaa nyt jokainen silmän räpäyskin.
Pitää siis vain olla todella varovainen ja toivoa, että silmät paranee kunnolla. Meen kohta palkitsemaan itseäni shoppailemalla (taas), kävi näet hassu - tai ehkä lievästi ärsyttävä - yhteensattuma, jonka takia pitää lähteä uudestaan kauppaan. Mutta siitä kerron vaikka huomenna!:)
Mutta hei - on se mahtavaa kun ei tarvii käyttää piilareita! Jeej!
